Long time no see

Vuosi hurahti huomaamatta. Ensin oli kesäloma, sitten alkoivat korkeakouluopinnot työnohella, seuraavaksi oli muutto toiselle paikkakunnalle ja lopulta myös mies palasi työelämään. Takana on kiireinen vuosi.

Nyt tuntuu kuitenkin taas siltä, että on tarve kirjoittaa ja kaivaa blogi esiin.

Kevään merkki, Converset jalkaan!

Lämpimien viikkojen aikana ehdin jo siirtämään maiharit ja bootsit vaatehuoneeseen talviteloille ja kaivamaan tennarit esiin. Tänä aamuna lumessa autolle töpsötellessäni tennarit eivät tuntuneet parhaimmalta valinnalta, mutta päivän aikana onneksi lämpeni ja maa tuli näkyviin lumen alta.

Kevät saa aina kaipaamaan uusia kenkiä tai no oikeastaan vuodenajan vaihtuminen saa, mutta erityisesti kevät on kiva aloittaa uusilla kengillä. Tennareiden osalta olen erityisen ihastunut Converseihin, istuvat minun jalkaani loistavasti ja kestivät ainakin viime kesän moitteettomina. Marketista ostetut parin kympin tennarit ovat olleet melko pettymyksiä, hajoavat heti ja ovat huonoja kävellä. Sorrun kyllä varmasti niihinkin vielä, jos tulee vastaan kivan väriset yksilöt, mutta koitan panostaa näihin, koska tiedän että Converset tulevat varmasti käyttöön. Ainut miinus näissä on vetoketjuttomuus, helpottaisi jalkaan laittoa, mutta toisaalta olisi varmasti se osa kengästä mikä hajoaisi ensimmäisenä.

Tässä on lempparini yksivärisistä, joukosta puuttuu vain oranssit. Jostain syystä myös keskivihreä houkuttaa, vaikka en muuten hirmuisesti vihreästä välitä. Mustat ostin viime kesänä ja olivatkin yhdet kesän lempparikengistä.  Ostin myös kokonaan mustat, mutta ne olivat Cheap Mondayn. Ne eivät olleet läheskään niin hyvät jalkaan ja olivat loppujen lopuksi myös kokoa liian suuret. Niihin olisi pätenyt sama kuin näihin, omaa normaali kokoa yksi pienempi.

Haaveilin jo talvella punaisista kengistä ja tilasinkin useammat punaiset maiharit ja saappaat, yhdetkään eivät tuntuneet oikealta. Annoin jopa Martensseille pakit, narisivat inhottavasti. Nyt toteutin punaisen kenkäunelmani ja tilasin Converset punaisena. En malta odottaa niitä saapuvaksi! Kun pukeutuminen on muuten tummanpuhuvaa, antavat punaiset kengät mukavasti väriä.

Myös nämä himottaisivat kovasti, varsinkin nuo jenkkilippu versiot. Josko sellaiset sitten ensi kesänä tai jos tulevat hyvässä alessa vastaan ;)

 Tämä platform malli on ilmeisesti uutuus, ei kyllä kolahda yhtään minuun. Tuo tasainen paksu pohja näyttää jotenkin hassulta. Tulee kyllä etäisesti mieleen ne vuosituhannen vaihteen paksupohjakengät, joita oli kaikilla siihen aikaan. Myös minulla. En tiedä mitä niissä kengissä oikein näin silloin :D

(Kuvat lainattu Brandoksen sivuilta)

Marika

Klara Vappen part 2

Edeltävästä postauksesta unohtui jotakin tärkeää...

SIMA! Ei vappua ilman simaa! Äidin tekemä sima on jotain aivan parasta, kaupan simat on ihan ptyi.

P.S. Päivitin pitkästä aikaa myös käsityöblogiani, käy kurkkaamassa mikäli aihe kiinnostaa. Gaianara´s room

Klara Vappen!

Yleensä vappuna ollaan grillattu ensimmäistä kertaa ja oltu koko päivä ulkona. Tänä vuonna tämä tehtiin jo pääsiäisen aikaan, mutta vappu sen sijaan meneekin sisätiloissa. Tuo vesisade, joka välillä yltyy ihan rännäksi asti, ei houkuttele istuskelemaan takapihalle tai kävelemään metsään. No, onneksi sisälläkin on tekemistä vaikka kuinka paljon, josko sitä hieman ompelisi ja siivoilisi.

Alkuviikosta juhlistettiin isimiehen synttäreitä kakulla. Tällä kertaa kakusta ei saa paras vaimo -palkintoa, pohja on meinaan suoraan kaupan paketista ja kakku kasattu 10 minuutissa. Sen verran oli veto pois työpäivän jälkeen, että menin siitä mistä aita oli matalin. Kakku oli kuitenkin makea eli juuri sankarin mieleinen. Täytteenä oli vaahtoutuva vaniljakastike, joka oli vaahdotettu ja sekaan lisätty purkillinen tuorejuustoa. Päälle banaania, pilkottu Mars -patukka ja kinuskikastiketta. Valmis!

 Malttamattomat pienet sormet kahmaisemassa täytettä maistettavaksi :)

Kahdestaan asuessa ei oikeastaan koskaan koristeltua asuntoa juhlapyhien mukaan, jouluna saattoi olla muutamia kortisteita, mutta siinä oli kaikki. Nyt kun pojat ovat hieman isompia, yritämme tarjota heille mahdollisuuden tutustua näihin perinteisiin. Emme mieti sitä mistä nämä perinteet tulevat, pohjautuvatko ne uskontoon vai eivät, vaan muistelemme omaa lapsuuttamme ja niitä eri juhlapyhiin liittyviä mukavia asioita.

Pääsiäiseksi askarreltiin poikien kanssa muutamia oksia - näissä ei tosin ollut enää pajunkissoja, kun kaikki näyttivät muuttuvan jo keltaisiksi.. Miehet olivat laittaneet vappukoristeita keskenään ja lisänneet vain oksien päälle serpentiiniä. Ei ehkä olisi tullut itselle ensimmäiseksi mieleen tällainen ratkaisu, mutta on oikeastaan aika hauska ja suloinen :D

 Tipu taitaa olla jo nauttinut riittämiin vappujuomia :D

Nämä arkipyhät keventävät mukavasti työviikkoa ja ehtii touhumaan kotonakin enemmän. Toisaalta turhauttaa, kun tuntuu ettei töissä ehdi tekemään viikon aikana mitään. Huomenna olisi kuitenkin vielä yksi tehokas työpäivä jäljellä tälle viikolle, tosin sen verran jatkan vapun vapaita että teen töitä kotoa.

Hauskaa vappua!

Marika

Pikaherkku

Törmäsin mukikakkuun ensimmäisen kerran Facebookissa jo ennen joulua, mutta en heti syttynyt ajatukselle. Harvoin ylipäätään tulee tehtyä kakkuja ja silloin kun teen haluan panostaa niihin enemmän. Muutenkin ajatus mikrossa tehdystä kakusta ei tuntunut hyvälle, mikrosta jää ruokiin niin.. noh, mikromainen maku.

Olin siis hyvin skeptisesti suhtautunut näihin mukikakkuhin, mutta sitten tultiin tilanteeseen tekee mieli jotain makeaa. Tiedättekö sen olon, kun kurkkii kaappeihin ja voi jo maistaa suussaan makean. Kaapeissa ei kuitenkaan ollut mitään makeaa ja jotakin piti kehittää. Silloin mieleeni tuli kuva mukissa olevasta kakusta ja maininnasta muutaman minuutin herkku.

Kymmenen minuutin googlettamisen jälkeen, olin tutustunut useaan erilaiseen mukikakun ohjeeseen - voiko tästä oikeasti olla niin konta eri variaatiota - ja oppinut että kakku kumotaan mukista ulos mikrotuksen jälkeen. Olin siis saanut aiemmin kuvista sen käsityksen, että kakku syödään suoraan mukista. Jo ensimmäinen versio onnistui mainiosti, olin etukäteen lukenut muutamia hyviä vinkkejä mikron lämpötilasta ja ajasta. Kakku tuli helposti ulos mukista kevyesti ravistamalla ja oli kiinteä, mutta silti mukavan kostea sisältä. Ei uskoisi, että mikrossa saa tällaista tehtyä! Ainoa miinus oli vähän liiallinenkin makeus. Vaikka makeaa haettiinkin, niin tämä oli turhankin makeaa ja ei sitä pystynyt millään syömään kokonaan. Muutamien kokeilujen jälkeen löytyi sopiva koostumus, alta löytyy resepti jos joku muukin haluaa kokeilla tätä nopeaa herkkua. Itse haluan tämän kanssa viipaleen vaniljajäätelöä, lämmin suklaakakku ja jäätelö ovat vastustamaton yhdistelmä. (Pahoittelut pimeistä iltahämärässä napatuista kuvista)

Mukikakku

0,5 dl vehnäjauhoja
0,25 dl sokeria
0,5 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta (itse käytin Dumle kaakaojauhetta)
0,5 dl sulatettua/juoksevaa margariinia (joissakin ohjeissa on mainittu myös öljy, mutta en itse ole kokeillut)
1 muna

Sekoita kuivat aineet hyvin mukissa, mukin tulee olla isohko n. 3dl, jotta kakku ei tule siitä yli. Lisää sulatettu/juokseva margariini ja muna, sekoita taas hyvin, itse jopa melkein vatkasin lusikalla. Laita mikroon, itse laitoin medium high teholle ja aikaa 3min. Tehot ja aika riippuvat pitkälti mikrosta, mutta nyrkkisääntö on matalampi lämpö ja pidempi aika, jotta kakku ei pala. Joissakin ohjeissa aika oli 2min, mutta tehoista ei kerrottu mitään. Kakku saattaa nousta hieman mukin reunojen yli, jos näyttää tulevan liikaa yli, avaa mikron ovi hetkeksi aikaa ja jatka kun kakku on laskenut. Voit kokeilla kakun reunasta esimerkiksi lusikalla onko kakku valmis, jos kakku irtoaa mukin reunoista on se valmis. Kumoa kakku, joskus kakun päällä  näyttää olevan löysää taikinaa, useimmiten sen katoaa kun kakku hieman jäähtyy, mutta voit myös kaapaista sen varovasti lusikalla pois. Tarjoa lämpimänä haluamiesi lisukkeiden kanssa tai sellaisenaan!

Marika

Pitkän etsinnän tulos

Vanha käsilaukku sanoi itsensä irti jo miltein vuosi sitten. Sen jälkeen on ollut haku päällä laukkujen suhteen, mutta sitä oikeaa ei ole tullut vastaan. Väliaikana käsilaukun virkaa on toimittanut olkalaukun mallinen Kiroileva siili kangaskassi, kassin teksti "Ei mun tarvii. Mä oon tyttö."osuu edelleen, mutta aloin kaipaaman enemmän laukkua kassin sijaan. Pari taskua, jotta tavarat pysyvät paremmin paikallaan ja laukun sulkemismahdollisuus kun puuttuivat tuosta kassista. Kassi saa jäädä edelleen komeroon sellaisia reissuja varten, jonne ei halua nahkalaukkua mukaansa ottaa. Tosin pesun kautta, mukavasti leudon talven kurat näkyvät myös kassissa..

Osoittautui melkoisen vaikeaksi löytää mieleinen laukku. Aiemmin ostin käsilaukkuja useita kappaleita vuodessa, lähinnä alennusmyynneistä, samaan tapaan kuin vaatteitakin. Jossain vaiheessa huomasin kaappien pursuavan tavaraa, joka ei vain ollut oman tyylistä. Piti ostaa, kun halvalla sai. Myin pari vuotta sitten kirpparilla monta jätesäkillistä vaatteita, laukkuja ja kenkiä sekä osan olen lahjoittanut äidille ja pikkusiskolle. Nyt aletaan olla tavoittelemassani tilanteessa, kaapeissa on vain sellaisia tavaroita joista oikeasti pidän ja joita käytän. No joo, onhan siellä vieläkin joitan sellaisia ehkä vielä joskus, mutta nyt puhutaan sadan sijaan muutamasta.

Kriteereitä laukkua varten olivat: nahka (oikea tai teko), musta, pitkä olkahihna, muutama tasku ja suljettavuus sekä mahdollisimmaan yksinkertainen. Kuullostaa helpolta? No sitä se ei ollut. Laukut olivat liian isoja tai pieniä, väärän värisiä, pitkä olkahihna puuttui tai laukussa oli kaiken maailman ylimääräisiä koristeita. Niitit olisin vielä kelpuuttanut, mutta en mitään kultaista, kiviä, kirjailuja, eri värisiä nahan paloja tai tikkauksia. Tekonahka materiaalina kelpasi, koska en ollut valmis panostamaan laukkuun satoja euroja, mutta tekonahankin pitää olla laadukasta kestääkseen käyttöä. Aloin jo tekemään itse laukkua, kun sopivaa ei löytynyt, mutta erinäisten haasteiden ja ajanpuutteen vuoksi laukku on vieläkin kesken..

Olin katsellut laukkua niin livekaupoista kuin verkkokaupoista, tuloksetta. Pyöriessäni Zalandon alevalikoimassa, törmäsin Even&Odd:n pikkulaukkuun. Kyseinen laukku oli tarpeisiini turhan pieni, mutta miellytti muuten silmää, joten etsin muita merkin laukkuja verkkokaupasta.

Tämä laukku täytti kriteerit mukavasti ja vaikkei ollutkaan ihan yksinkertainen, niin laukun koristekuviot olivat riittävän hillityt. Vuorikangaskin oli kaunis ja materiaalit kaikin puolin tuntuvat tukevilta.

Taskuja löytyy, pieni vetoketjullinen sisältä, läpän alle jäävä pienempi avotasku ja lisäksi laukun takana on isompi avotasku. Tuo isompi avotasku on näppärä puhelimen säilytykselle, vaatteissani ei juuri koskaan ole niin suuria taskuja, jotta niissä voisi säilöä puhelinta ja laukun sisältä puhelimen kaivaminen vaikkapa kaupassa on turhauttavaa. Tuosta taskusta puhelimen saa nopeasti esille, mutta tasku on kuitenkin niin syvä, ettei puhelin tipu sieltää helposti.

Laukku on ollut pari viikkoa käytössä ja osoittautunut ensi vaikutelman arvoiseksi. Käytännöllinen, kaunis ja kestävän tuntuinen. Tilaa on riittävästi lompakolle, puhelimelle, avaimille, muutamille kosmetiikkatuotteille, purkalle, laseille ja tarvittaessa jopa vesipullolle. Merkillä näytti olevan muitakin kivan näköisiä laukkuja, täytyypä pitää tämä mielessä, jos tulee tarvetta toiselle laukulle.

Marika

Lauantaiaamut

Rakastan lauantaiaamuja. Aamulla ei ole kiire töihin, eikä illalla kiire nukkumaan. Koko päivä on vapaasti käytettävissä mihin haluan.

Vaikka mies hoitaa lapset viikollakin, kun käyn itse töissä ja hän on kotona, antaa hän silti minun nukkua viikonloppuaamuisin pitkään. Arkena tulee nukuttua vain 5-6 h yössä, joten on ihanaa nukkua viikonloppuisin vastapainoksi 8-10 h. Tiedän kyllä, että pitäisi nukkua viikollakin enemmän, koska univaje vaikuttaa negatiivisesti moniin asioihin. Vuorokaudessa ei vain oikein meinaa tunnit riittää, kun jo pelkät työpäivät matkoineen vievät 10-12 h, pahimpina päivinä jopa 14 h. Siihen päälle mahdolliset kaupassa käynnit, liikkuakin pitäisi, syöminen tulisi suorittaa jossain välissä ja kahden leikki-ikäisen nukkumaan laittokaan ei ole kovin nopea toimitus. Kaiken tämän jälkeen tarvitsen hetken rentoutumiseen ennen nukkumaan menoa, iltapala rauhassa ja jakso tai pari sarjaa, jotta arjen asiat nollautuvat päästä.

Kaikista parhaimpia ovat launtait ilman suunnitelmia, ei kiirettä, ei tarvetta vahtia kelloa. Kokopäivän voi hiippailla vaikka yöpaidassa, jos siltä tuntuu. Pyykinpesu ja kodin siivous nyt kuuluvat jollain tavalla joka viikonloppuun, viikolla ei iltaisin jaksa ja pyykinpesuneurootikkona haluan pestä pyykit itse. Ne vaatteet kun pitää lajitella oikein värien mukaan, pestä oikealla ohjelmalla tai herkimmät käsin ja kuivamaan ripustaminenkin pitää tehdä oikealla tavalla, jotta ne vaatteet on myös kiva laittaa päälle. Säästän siis kaikkien hermoja pesemällä pyykit itse :D

Tämä aamu alkoi todella rauhassa, isomman pojan kummisetä on käymässä ja mies kävi huikkaamassa, että lähtevät poikien kanssa puistoon. Kampesin itseni pikkuhiljaa ylös sängystä ja ihan aluksi oli pakko fiilistellä ulkona paistavaa aurinkoa, tuosta valosta saa vain niin mielettömästi energiaa! Aurinko painui kylläkin pilveen hetken päästä ja suunnitelma aamupalasta takapihalla ei houkuttanut enää kovin paljoa.. Kaurapuuro tuli pisteltyä poskeen ihan sisätiloissa, mutta sentään samalla sohvalla rentoillen. Päälle iso lasillinen anopin mustaviinimarjamehua ja päivä voi alkaa!

Poikien ollessa ulkona, me tytöt otetaan rennosti :)

Rentouttavaa lauantaita!

Marika